6.10.2021 Voiko henkisyyttä ja politiikkaa yhdistää? Yhtä hyvä kysymys on, että voiko henkisyyttä ja arkea yhdistää? Vastaus molempiin onkin, että voi ja henkisyys kuuluu sekä arkeen että politiikkaan. Siitähän tässä kaikessa onkin kysymys.
“Sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, “kansalaisia koskevaa”. Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Nykyisessä yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa.”
(Lähde: Wikipedia)
Mitä henkisyys sitten on?
Onko se jotain huru-ukkojen tekemää palvontaa munkkien kanssa vuorilla vai mitä? Moni saattaa liittää henkisyyden uskontoihin, mitä se ei ole. On olemassa monenlaisia määritelmiä henkisyyteen ja meillä kaikilla on aivan oma määritelmämme siihen. Me kaikki olemme henkisiä olentoja, halusimmepa sitä tai emme. Suurin osa ihmisistä ei välttämättä tiedosta tätä. Henkisyydessä ei ole olemassa vain yhtä totuutta. Meillä kaikilla on oma totuutemme, joka todellisuudessa on kuitenkin vain ja ainoastaan omia mielipiteitämme. Voimme vapautuneesti olla omassa totuudessamme ja tietoisuudessamme eikä meidän tarvitse todistella kenellekään mitään. Ainoa totuus-tietoisuus, mitä on olemassa, on rakkaus, pyyteetön rakkaus. Rakkauteen taas kuuluu myös se totuus, mitä muilla on ja se ilmenee muiden mielipiteinä. Kukaan ei ole toista tärkeämpi tai parempi; kaikki ovat yhtä tärkeitä, rakkaita ja pyhiä. Onko politiikassa näin ollut koskaan? Tuntuu, että politiikka on enemmänkin määritelty erimielisyyksinä kansalaisten asioista.
Henkisyys on siis tunteita; niiden käsittelemistä sekä ymmärtämistä. Henkisyys on anteeksiantoa, rakkautta, välittämistä, kiitollisuutta, iloa, kyseenalaistamista, myötätuntoa, empaattisuutta ja erimielisyyttäkin muita kohtaan, mutta myös itseämme kohtaan. Erilaisuus sekä eriävätkin mielipiteet ovat rakkautta, kunnioitusta sekä arvostamista toisia kohtaan. Kun ymmärrämme tämän, voimme ymmärtää myöskin toisten mielipiteitä. Loppujen lopuksi henkisyys on täysin normaalia, mitä meidän jokaisen pitäisi luonnostaan olla ja kokea.
Koska kaikki on energiaa ja värähtelyä, niin henkisyydessä voimme ymmärtää, hyväksyä ja ottaa huomioon muut ihmiset sekä heidän tunteensa ja mielipiteensä. Kyse on ainoastaan mielipiteistä ja niiden esittämisestä. Voimme valita, teemmekö sen rakkaudella vaiko pelolla. Pelko saattaa ilmaantua vihana. Voidaankin kysyä, voimmeko viedä asioitamme eteenpäin vihan kautta?
Henkisyys ja politiikka
Henkisyyden ja politiikan (asioihin vaikuttaminen) tulisikin “kulkea” yhdessä, käsi kädessä. Tarkoittaahan sana politiikka “kansalaisia koskevaa”, joka kuvastaa ihmisten elämää ja siihen vaikuttamista. Henkisyys taas on elämää ja elämä on henkisyyttä. Nykypolitiikka on mennyt siihen, että on puolueita, joilla on omat aatteensa ja ne ajavat tiettyjä aatteita omilla toimillaan. Ovatko aatteet kansalaisia koskevia? Aatteet ovat tiettyä kansanosaa koskevaa, ei koko kansaa koskevaa. Kun henkisyyden tarkoitus on rakkaus, totuus, toisesta välittäminen, kunnioittaminen ja arvostaminen, niin tällöin politiikka ja henkisyys nivoutuvat toisiinsa ja ne olisivat täysin normaalia, toisiinsa liittyviä asioita. Sellaista kysymystä kuin “Ovatko aatteet kansalaisia koskevia?” ei tässä tapauksessa olisi edes tarvetta esittää.
Henkisyyttä tulisikin katsoa arvojen pohjalta politiikassa ja arvoja taas tulisi katsoa ykseyden, rakkauden, yhteenkuuluvuuden, vapauden, hyväksynnän, totuuden ja ilon kautta. Nämä mainitut asiat ovat juuri sitä positiivisesti värähtelevää energiaa, joka vetää puoleensa samankaltaista. Nämä ovat arvoja, joilla saadaan yhteenkuuluvuutta sekä luottamusta kansalaisten keskuudessa.
Miten politiikka sekä henkisyys voidaan yhdistää?
Kaikki lähtee ihmisistä. Kaikki lähtee niin poliitikoista (vaikuttaja), äänestäjistä kuin kansalaisistakin. Vaikuttajamme tulisivatkin olla todellisesti yhteistä hyvää ajavia, vaikka se yhteinen hyvä saattaisikin poiketa hieman omasta näkemyksestä. Politiikka on perustunut siihen, että valitsemme tietyn aatteen – puolueen. Kun aatetta ajavat ihmiset ovat päässeet päättävään asemaan, niin se oikea sana tai jopa aate “hukkuu” kaiken muun joukkoon. Viime aikoina on huomattu, kuinka poliitikot ovat ajautuneet riitoihin ja erimielisyyksiin monestakin asiasta keskenään. Ihmisten usko politiikkaan sekä poliitikkoihin on lähes hävinnyt. Niinkuin aiemmin mainitsin, rakkaus on ainoa totuus mitä meillä on. Politiikoilla on valtavat lupaukset ennen vaaleja, ja vaalien jälkeen ketään ei kuitenkaan juurikaan kiinnosta “kansalaisia koskevat” asiat. Unohtuuko todellinen vaikuttaminen ja tilalle astuu itsekkyys, ahneus ja oman edun tavoittelu? Vai onko kyse ainoastaan jo alunperin rikottaviksi tarkoitetuista tyhjistä lupauksista? Onko tämä rakkautta eli totuutta?
Mitä tarvitaan, että henkisyys tulisi osaksi politiikkaa?
Täysin samalla tavoin kuin yrityksetkin, niin toimii myös politiikkakin. Poliitikot ovat yrityksen “vetäjiä” tai “edustajia” ja kansalaiset työntekijöitä, asiakkaita, mutta myös samalla omistajia. Yleensä hyvä johtajuus vaatii hyvää ihmisjohtajuutta. Ihmisjohtajuus vaatii taas tunneälyä. Tunneälyssä on kyse kyvystä tunnistaa erilaisia tunteita, niiden merkitystä ja kyvystä käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa ja esim. johtamisessa. Voimme tiedostaa erilaisia tunteita itsessämme ja muissa. Tällöin kykenemme ilmaisemaan tunteitamme oikein sekä hallitsemaan niitä. Lyhyesti sanottuna kykenemme oivaltamaan tunteita rakkaudesta, hyväksymisestä, ymmärtämisestä, kunnioittamisesta sekä arvostamisesta. Kyse on siis henkisyydestä. Kyse on ajatusmaailmasta ja ymmärtämisestä, ei sen vaikeammasta asiasta. Tunneälyn tunnistaminen on useissa yrityksissä sekä politiikassa harvinaista. Kaikki ajavat vain aatteitaan tai tulostavoitteitaan välittämättä “kansalaisia koskevasta” asiasta.
Tunteiden tunnistaminen ja käytäntöön ottaminen vaatii harjoittelua. Suomi on hyvin korkeakoulutettu maa. Täältä löytyy eri tieteenalojen huippuosaajia. Missä ovat tunneälyn huiput? Kyllä heitäkin on, esim. yritysmaailmassa, mutta onko politiikassa? Tunneälyä on myös tietoinen valinta sen käyttöönotosta, aivan kuten rakkauden tai pelon välillä tehty valintakin on. Osalla sitä on toki luonnostaan enemmän kuin toisilla ja sitä voidaan harjoitella ja harjoittaa esim. tietoisella läsnäololla. Meditointi on yksi näistä harjoituskeinoista.
Tulevaisuus
Kun poliitikot ja politiikka alkaa hyväksymään tunneälyä sekä henkisyyttä toimissaan, kansalaisetkin alkavat huomaamaan politiikan todellista, antiikin kreikan sanontaa politikos, “kansalaisia koskevaa”, käytännön vaikuttamista. Niinkuin itse Master Seppo Tanhua on kirjoittanut sekä luennoinut aiheesta Kulta-aika, niin se on juuri tätä aikakautta, jolloin henkisyys sekä tietoinen läsnäolo uppoutuu ja nivoutuu osaksi asioiden vaikuttamista. Henkisyydestä tulee osa politiikkaa. Kristallipuolueesta tulee osa asioiden vaikuttamista – meidän politiikkaamme.
Tulevaisuuden puolueet ja poliitikot tulevat ymmärtämään, että kaikella elämällä on myös henkinen ulottuvuus. He myöskin näkevät, että sana politiikka häviää ja aletaan vaikuttamaan kansalaisten asioihin ymmärtämisen, hyväksynnän sekä rakkauden kautta.
Lopuksi kysynkin, että voiko poliittisen puolueen arvot pohjautua rakkauteen, iloon sekä totuuteen? Sen päätätte te, rakkaat ihmiset.
Oikein rakkaudellista syksyä, ilon talvea ja omaa totuutta kaikkeen. Janne
Comments