22.1.2022
Miten Sveitsissä hoidetaan terveyttä yhdistämällä
koululääketiedettä ja vaihtoehtohoitoja?
Yhä useammin Sveitsissä hakeudutaan ensin vaihtoehtohoitoihin ennen kuin varataan aika lääkärin vastaanotolle, siksi sairausvakuutukset sisältävät nykyisin tämäntyyppisen option. Sveitsissä ei ole Suomen Kela:n kaltaista järjestelmää, vaan kansalaisen pitää valita oma pakollinen sairausvakuutus useista eri vakuutusyrityksistä. Vakuutukset kattavat tavalliset sairaalakulut ja apteekista saatavat lääkkeet. Valinnanvapautta edistää se, että useampi vakuutus kattaa koululääketieteen lisäksi vaihtoehtohoidon.
Baselissa sijaitseva Klinik Arlesheim on antroposofinen klinikka, jonne hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Klinikalla käytetään todella paljon erilaisia täydentävien hoitomuotojen, vaihtoehtohoitojen ja terapioiden kirjoa. Antroposofinen lääketiede edustaa länsimaista lääketiedettä ja seperustuu vankasti perinteiseen lääketieteeseen, jonka antamaan näkemykseen integroidaan diagnoosin ja hoidon osalta psyykkinen, emotionaalinen ja henkinen ulottuvuus. Klinik Arlesheim on akuuttisairaala, jossa on 82 vuodepaikkaa onkologian, sisätautien ja psykiatrian/psykosomatiikan aloilta sekä onkologinen päiväklinikka, jossa on 24 vuodepaikkaa. Avohoidon perustarjontaan kuuluvat gynekologia, gastroenterologia, kardiologi ja perhelääketiede. Lääkärit edustavat eri koulukuntia, mutta heidän on otettava huomioon potilaan oma näkemys lääketieteellisestä hoidosta, mikäli potilas suosii vaihtoehtohoitoa, niin silloin hänelle tarjotaan sitä ja annetaan vastaavasti luontaislääkintää. Katso video, Anthroposophische Medizin – was ist das eigentlich? (Voit valita suomenkielisen tekstityksen). Minulla oli nuori omalääkäri, joka määräsi vatsavaivoihini normilääkkeiden lisäksi luontaislääkkeitä. Sainkin erilaisia yrttisekoituksia heti mukaan vastaanotolta. Niskavaivoihin sain lääkäriltäni akupunktiota ja jos hoito ei riittänyt, sain lähetteen jatkohoitoon kiropraktikolle tai hierojalle. Lääkäri kunnioittaa potilaan tahtoa kuuntelemalla ja yhteistuumin päädytään soveltuvaan hoitoratkaisuun. Tosin sanoen, jos potilaalla on hyviä kokemuksia homeopatiasta tai muista vaihtoehtohoidoista, niin silloin voi hakeutua erikoislääkärille ja jos hänelle löytyy aika, niin on mahdollista aloittaa omalääkäri-potilas -hoito-ohjelma. Ehkä voi joutua maksamaan hieman enemmän tietyistä lääkkeistä, joita vakuutukset eivät kata, mutta apteekkien ja vakuutusyrityksen kotisivuilla on eritelty mitä lääkkeitä, palveluita tai terapiamuotoja ne kattavat ja mitä eivät kata. Sveitsissä on siis mahdollista valita itselleen omalääkäri. Tässä on etuna se, että lääkäri
on tuntenut potilaan lapsesta lähtien ja joskus jopa koko elämän ajan.
Tarvitsemme uudenlaista ajattelutapaa ja paradigman muutosta
Koululääketiedettä on maassamme pidetty kaikkivoipana vailla puutteita. Suomalaisessa hoitosuhteessa lääkäri vaihtuu useammin, kuin omat sukat jalassa – potilas on vain nimi ja sotutunnus paperilla. Hoitosuhteen on mahdotonta kehittyä parhaalle mahdolliselle vuorovaikutuksen tasolle. Olisiko myös Suomessa vastaava perhelääkäri käytäntöpaikallaan? Viime aikoina on keskusteltu julkisesti, miten lääketeollisuus ohjailee virallista koululääketiedettä. Paradigman muutos lääke- ja hoitotieteessä tähtää laajennettuun käsitykseen hoitamisen perusteista. Potilaan omat kokemukset tulisi ottaa mukaan empiirisiksi havainnoiksi, siksi yksilöä tulisi hoitaa kokonaisvaltaisesti häntä kuuntelemalla. Ihmisyydessä yhdistyvät mentaalinen ja materiaalinen kokonaisvaltaiseksi psyykkiseksi olennoksi. Mieli ja hermosto on hyvin syvältä kokeva ja psykosomaattisesti reagoiva kokonaisuus. Tutkimus ja hoitokäytänteissä tulisi olla keskeisessä roolissa vuorovaikutus ja sosiaalinen ulottuvuus. Kuinka voidaan edistää potilaan syvällistä kohtaamista? Miten kirjataan potilaan fyysiset ja henkiset tarpeet yksilöllisesti ja ottaa ne huomioon integroivassa hoitokonseptissa? Täydentävien hoitojen edustajat tulevat kapeasti rajatun allopaattisen lääketieteen ulkopuolelta, siksi vaihtoehtohoidot tulisi nähdä terveyttä edistävänä rikkautena. Tarvitsemme uudenlaista ajattelutapaa sen sijaan, että vaihtoehtohoidot nähdään uhkana allopaattisen lääketieteen asiantuntijavallalle.
Kirjoittaja Johannes Gartmann
on syntynyt Saksassa Konstanzin kaupungissa ja varttunut Tampereella.
Koulutukseltaan hän on lähihoitaja, Dornterapeutti ja tehnyt merkonomiopintoja Saksassa. Hän on työskennellyt hoitoalalla Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä 10 vuotta ja
toimii nykyisin yrittäjänä Tampereella.
gartmann@dornterapia.fi ja puh. 040 751 6677
Comments