Teesi 2

Terveydenhuollon monipuolistaminen
 

Lääkeyhtiöiden taloudelliseen voitontavoitteluun perustava valta-asema terveydenhoidossa on purettava. Terveydenhoitoa on monipuolistettava ottamalla koululääketieteen rinnalle vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomenetelmiä, esimerkiksi Saksan mallia apuna käyttäen. Näistä vaihtoehdoista asiakas voi valita itselleen sopivimmat menetelmät. Sairauksien hoidossa on keskityttävä seurauksien sijasta niiden syihin, jossa tavoitteena on mahdollisimman lääkkeetön elämä ja hyvän terveyden ylläpito.

 

Nykyinen, sairaudenhoidossa laajalti käytössä oleva koululääketiede luo vankan pohjan kaikille luontaisille täydentäville hoitomenetelmille, ja sitä tulee jatkossakin kunnioittaa ja arvostaa. Kuitenkin, nykyinen tapa hoitaa pääsääntöisesti oireita sairauden syiden sijasta ei ole järkevää ihmisen terveyden kannalta, eikä myöskään kustannustehokasta, vaikkakin suuret lääkeyhtiöt omistajineen siitä suuresti hyötyvät.

 

Koska osakeyhtiöiden tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, on lääketeollisuuden valta-asemaa terveydenhuollossa tarkasteltava kriittisesti ja eettisin perustein. Sairauksien ylläpito tarkoittaa tulovirtojen jatkumista, ja mitä enemmän lääkkeitä myydään, sitä paremmin yhtiöt toteuttavat omistajiensa vaatimuksia. Onkin varsin ikävää lukea jatkuvista testitulosten vääristämisistä ja lääkeyhtiöille määrätyistä sakoista, jotka kuitenkin ovat pieniä niihin voittoihin verrattuna joita yhtiöt toiminnallaan saavuttavat. On kuitenkin totta, että lääkeyhtiöiden toiminnan tulee olla kannattavaa myös taloudellisesti, mutta, ensisijaisen tavoitteen tulee olla ihmisen terveys, kokonaisvaltaisesti.

 

Terveydenhoidossa ihmistä tulee tarkastella kokonaisuutena, niin että ymmärrämme henkisen olotilan vaikutuksen fyysiseen terveyteen ja toisin päin. Se että olemme länsimaissa laajasti sivuuttaneet elämän henkisen puolen ja keskittyneet materialistiseen elämäntapaan, on osa-alue, jonka merkitystä terveydenhoidossa tulisi huomioida selkeästi nykyistä enemmän. Yhteiskuntaamme vaivaava jatkuva kiire, stressi ja huolehtiminen vaikuttavat väkisinkin terveydentilaamme, ja jotta voisimme saavuttaa terveyteemme tasapainon, meidän on parannettava myös yhteiskuntamme toimintamalleja, niin että siirrymme voitontavoittelusta yhteisöllisyyteen ja yhteisen hyvän tavoitteluun.

 

Koululääketieteen lisäksi on tarjolla lukuisia muita vaihtoehtoisia hoitomuotoja, joista joidenkin vaikutuksen pystyy todistamaan tieteellisesti, kun taas toisissa tieteen rajoittuneisuus ei vielä pysty todistamaan parantumisen mekanismien vaikuttamistapaa. Jos keskittymme antamaan sairastaville mahdollisuuksia valita hoitomuotonsa laajemmasta valikoimasta, voisimme monien Euroopan maiden kokemuksien perusteella säästää isoja summia, sekä ennaltaehkäistä pidemmälle kehittyviä sairauksia niiden eri muodoissa.

 

Ulkomailla monet Suomessa jopa uskomushoitoina pidetyistä hoitomuodoista ovat normaalin terveydenhoidon piirissä. Monessa maassa nämä hoitomuodot kuuluvat sairasvakuutuksen piiriin ja ovat jokaisen kansalaisen saatavilla. Näin on esimerkiksi Sveitsissä, jossa mm. homeopaatin ammattinimike ja koulutus on virallistettu. Euroopan sisällä 100 miljoonaa ihmistä käyttää homeopatiaa, mikä tarkoittaa n. 30%:a koko alueen väestöstä.

 

Homeopatian lisäksi on valtava määrä erilaisia hoitomuotoja, jotka jatkavat olemassaoloaan sen vuoksi, että asiakkaat kokevat saavansa niistä näkyvää hyötyä. Voimme siis miettiä onko tärkeämpää, että rajoitamme hoitamisen vain niihin tapoihin jotka pohjautuvat pelkästään rajoittuneeseen tieteeseen ja voitontavoitteluun, vai että niiden rinnalle avaamme hyvät mahdollisuudet myös luontaisille hoitamismuodoille.